Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia

Voin heti alkuun myöntää, että olin ajatellut jättää Magdalena Hain Gigi ja Henry -trilogian lukematta. En ajatellut sen olevan huono vaan ajattelin sen olevan suunnattu lähinnä alakouluikäisille, kun minun intressini ovat enemmän siellä yläkoulun puolella. Lainasin kuitenkin kaksi ensimmäistä osaa, kun ne kirjastossa tulivat vastaan. Olin lukenut niistä hyviä blogiarvioita, joten ajattelin, ettei tee pahaa tutustua pienempien lasten kirjallisuuteen.

Peto astui kirveltävän savun keskeltä vaivattomin, kevyin askelin. Sen pitkät, keltaiset kynnet rapisivat linnan kivistä lattiaa vasten. Nostivat ilmaan hopeanhohtoisia pyörteitä siinä, missä sen jalkaterät lävistivät jälleen usvan. Tummanharmaan turkin alla sen lihakset liikkuivat kuin elohopea. (Kerjäläisprinsessan aloitus s. 7)

Ensimmäisen osan, Kerjäläisprinsessan, luettuani en ollut kovinkaan ihastunut. Kirjahan ei siis ole huono. Se on hyvin kirjoitettu ja juoni on vauhdikas. Ehkä se on minun makuuni jotenkin lapsellinen tai liian suoraviivainen. Juoni kyllä piti minuakin otteessaan.

Unessa olin jälleen salakuljettajien saarella. Andros Luopio osoitti aseensa piipun kohti minua ja minä toivoin, että tällä kertaa ehtisin väistää väistämättömän. Toivoin, että olisin tällä kertaa vähän nopeampi, että ymmärtäisin aiemmin, mitä Luopio aikoi tehdä. Mutta koskaan en ollut. Aseen piipusta sinkosi jälleen tulta ja savua ja kipu repi päätäni. Se viilsi ja vinkui, muuttui ihmissuden ulvonnaksi. Pedon huuto peitti alleen kaiken muun. (Kellopelikuninkaan aloitus s. 7)

Toisen osan, Kellopelikuninkaan, luin, koska se sattui jo lainassa olemaan. Ja toisin kuin trilogioissa yleensä, kakkososa oli parempi kuin ykkösosa. Tarina saa syvyyttä Gigin ja Henryn kasvaessa ja kun Gigin perheen ja ylipäätään Umbrovian taustat selviävät. Tämän luettuani oli täysin selvää, että luen myös trilogian päätösosan heti sen ilmestyttyä. Niin kuin sitten teinkin.

"Valitse aseesi, tyttö." Mestari Oniwaka hymyili. Hän seisoi keskellä areenaa leveässä haara-asennossa, kädet rennosti rinnalle ristittyinä. (Susikuningattaren aloitus s. 9)

Susikuningatar on trilogian kirjoista selvästi paras ja kypsin. Se ei kuitenkaan ole enää lastenkirja niin kuin ensimmäinen osa. Trilogia siis muuttuu lapsesta nuoreksi Gigin mukana. Koko trilogiassa parasta onkin Gigi, joka on vähän peppimäinen tapaus. Hän kuitenkin kasvaa pahaisesta katukakarasta vastuunsa tuntevaksi kuningattareksi. Ihailen Gigiä esimerkiksi siksi, ettei hän katkeroidu, vaikka hänen vihamiehensä aiheuttaa hänelle pysyviä, hankalia vammoja ja isä muuttaa hänet osin koneeksi vastoin hänen tahtoaan.

Kirjojen maailma on mielenkiintoinen, vaihtoehtohistoriaa. Yksi esimerkki siitä, mitä 1860-luvun lopussa olisi meidän Euroopassamme voinut tapahtua. Hai on ottanut tekniikan kehittymisen yhdeksi kirjojen aiheista ja se istuukin tarinaan. Enpä olisi uskonut, että jaksaisin lukea kaiken maailman höyrykoneista sillä innolla, jolla lopulta luin. Se johtunee siitä, että kaikki - myös miljöö - on kuvailtu todella yksityiskohtaisesti.

Niin ja hyvää on myös se, ettei tarinassa ole sitä kaikkein kliseisintä rakkaustarinaa. Ja Sára Kötelekin piirtämät kannet ovat ihan huippuhienot! 

Tästä hehkutuksesta voi ehkäpä päätellä, että tämä lukija piti Gigin ja Henryn tarinasta (sen enempää siitä nyt kertomatta) todella paljon. Jopa niin paljon, että lukisin mielelläni heidän vallan vuosistaan.

Hai, Magdalena: Kerjäläisprinsessa (Karisto 2012)

Kansi: Sára Köteleki

Hai, Magdalena: Kellopelikuningas (Karisto 2013)

Kansi: Sára Köteleki

Hai, Magdalena: Susikuningatar (Karisto 2014)

Kansi: Sára Köteleki

Kaikki lainattu kirjastosta

Lyhyttä Lukudiplomiin

Olen yrittänyt hieman kiriä, jotta saisin Lukudiplomini suoritetuksi ennen toukokuun loppua. Siksipä esittelen tässä postauksessa kolme sitä varten lukemaani kirjaa. Kaikki kolme ovat tekstikokoelmia: tarinoita, satuja ja novelleja kotimaisilta tekijöiltä.

Kari Hotakainen: Näytän hyvältä ilman paitaa

Kuva: WSOY

Hotakaisen novellikokoelma on ensimmäinen Hotakaiseni ja voin sanoa, etten ole - ainakaan tästä kirjasta - kovin vaikuttunut. Lukemisesta on kulunut nyt kuukausi, enkä enää oikein muista novelleista mitään. Eivät ne siis järin suurta vaikutusta tehneet.

Sammuttakaa savukkeenne ja hilatkaa ne säälittävät käsimatkatavaranne jalkatilasta sinne yläpesään. Nyt tää kirja alkaa. (s. 5)

Näytän hyvältä ilman paitaa on seitsemäntoista novellin kokoelma, jonka minäkertojana puuhaa Pete, entinen Ilari Purontakanen. Pete kertoo puhekielellä tarinoita itsestään, vaikka niiden henkilöt ovatkin erinimisiä. Tarinat kertovat tavallisista nuorista hieman epätavallisista kulmista. Kaikkien nuorten elämä on rankkaa, mutta näiden nuorten elämä on sellaista tavallisen rankkaa.

Näin openäkökulmasta en myöskään syttynyt teokselle kovin paljon. Muutama novelli on ihan hauska ja niitä voisi jotenkin tunneilla käyttää. Huumeeton elämä -novellissa puheenvuoron saa tavallinen nuori, sellainen, jota ei koskaan nähdä dokumentissa ääni muunnettuna kertomassa huumehelvetistään. Novellin parasta antia on sen ironisuus. Sama ironinen ote on myös novellissa Pizzeria 2037, joka kääntää vähän samaan tyyliin ns. normaalin asetelman päälaelleen.

Anneli Kanto: Hirmuinen vedenpaisumus ja muita myyttisiä tarinoita

Kuva: Karisto

Jännitystä-listasta valitsin luettavakseni Anneli Kannon tarinakokoelman, jonka idea on sinänsä ihan toimiva. Kirjassa on siis uudelleenkirjoitettuna tunnettuja myyttisiä tarinoita Raamatusta, antiikin Kreikasta, Kalevalasta ja pohjoisten kansojen mytologioista. Kanto on pyrkinyt löytämään tarinoihin uuden näkökulman, jonka avulla alkuperäisiä tarinoita voisi ymmärtää paremmin. Tarinat on kirjoitettu pilke silmäkulmassa eli huumoria niistä ei puutu.

Tämän kertomuksen kertoi Nooan vaimo. Minun nimeäni ei Raamatussa mainita, katsokaa vaikka. Poikieni nimet sinne on kirjoitettu, mutta ei minun eikä miniöiden. Vaikka niin se oli, että kun Nooa neuvotteli Jumalansa kanssa ja Seem kinasteli isänsä kanssa, Haam makasi mahataudissa ja Jaafet lammaskarsinassa, me naiset keitimme puuroa, lapioimme sontaa ja yritimme pitää järjestystä yllä Nooan arkissa, ja se oli totisesti urakka se. (Tarinasta Hirmuinen vedenpaisumus s. 29)

Vaikka ajatus kokoelman taustalla on kiva, niin en silti kovin hyvin viihtynyt kirjan tarinoiden parissa. Luultavasti en vain kuulu kohderyhmään, mutta en toisaalta tuntejakaan varten keksinyt tarinoille kuin muutaman käyttötavan. Tunnetuimpia (oppilaiden tuntemia siis) tarinoita voisi esimerkiksi verrata alkuperäisiin ja miettiä, mitä uusi versio tuo niihin lisää.

Eija Timonen - Pirkko-Liisa Surojegin: Käsikäpälässä

Eija Timosen kirjoittama ja Pirkko-Liisa Surojeginin kuvittama satukokoelma Käsikäpälässä on sitä vastoin aivan ihana! Kokoelma sisältää kymmenen eläinaiheista satua (valittu Luontotarinoita-listalta), jotka ovat kaikki uusia mutta silti hyvin traditionaalisia. Niissä ihmisten ja eläinten kohtalot kietoutuvat toisiinsa ja  molempien on opeteltava elämään toistensa kanssa. Myös metsä on tärkeässä roolissa. 

Timonen on yhdistänyt kansansatujen viisauden ja herkkyyden, jollaista vanhoissa saduissa ei aina ole. Surojeginin kuvitus herättää sadut eloon ja tuo esiin jokaisen sadun tunnelman ja tavoittaa niiden herkkyyden. Piirrokset ovat tyyliltään hurmaavan vanhanaikaisia.

Lempisadukseni nousi kokoelman aloittava tarina Susi ja ihmisen varjo, joka kertoo sudesta ja sepästä ja väärinymmärryksestä, joka johtaa siihen, että näistä kahdesta tulee vihamiehiä. 

Metsän siimeksessä susi nuoli haavojaan. Se oli vuorenvarma, että vahinko oli tavalla tai toisella sepän aikaansaannosta. Niin se kokosi ympärilleen susilauman ja varoitti tovereitaan tulen kärventävästä voimasta. Sitten se odotti kumppaneineen sopivaa hetkeä kostaakseen sepälle. Tällainen hetki koittikin ensimmäisten kovien pakkasten tullessa. (Sadusta Susi ja ihmisen varjo s. 10-11)

Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa (Bulevardisarja, WSOY 2000)

Päällisen kuva: Jussi Karjalainen

Kanto, Anneli: Hirmuinen vedenpaisumus ja muita myyttisiä tarinoita (Karisto 2007)

Kuvittanut: Mika Kolehmainen

Timonen, Eija - Surojegin, Pirkko-Liisa: Käsikäpälässä (Tammi 2004)

Kannen kuva: Pirkko-Liisa Surojegin

Kannen ja ulkoasun suunnittelu: Laura Lyytinen

Kaikki lainattu kirjastosta

100 lasten- ja nuortenkirjaa

Valkoinen kirahvi listasi Opuscolossaan 100 lasten- ja nuortenkirjaa, jotka olisi hyvä lukea ja haastoi samalla muut rustaamaan omia listojaan. Olihan minunkin oma listani koottava. Sain kokoon 90 kirjaa. Lisäilen loput 10, kunhan ne päätän. Pidätän myös oikeuden muokata listaa.

Otin mukaan sekä uusia että vanhoja kirjoja. Kaikkia en ole lukenut, mutta oletan, että jokainen on paikkansa ansainnut. Ihan jokaiseen kohtaan en osannut päättää vain yhtä kirjaa, joten toistaiseksi mennään pelkällä kirjailijan nimellä. Kirjat, joita en vielä ole lukenut, olen merkinnyt punaisella värillä. Ne siirtyvät myös alati kasvavalle tbr-listalleni. Ihan kaikkia sarjojakaan en ole lukenut kokonaan, mutta yleensä useamman kirjan kuitenkin.

1.     Airik, Enna: Haavemaa

2.     Alcott, Louisa M.: Pikku naisia

3.     Ammaniti, Niccolo: Minä en pelkää

4.     Andersen, H. C.: kaikki sadut (no, okei en ole lukenut KAIKKIA satuja, mutta aika monta)

5.     Barrie, J. M.: Peter Pan (en siis ole lukenut tätä alkuperäisversiota, muita kyllä)

6.     Beskow, Elsa: Tonttulan lapset 

7.     Blyton, Enid: Viisikko-sarja

8.     Boyne, John: Nooa Notkoniitty karkaa kotoa

9.     Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa

10.  Colfer, Eoin: Artemis Fowl –sarja

11.  Collins, Suzanne: Nälkäpeli-trilogia

12.  Dahl, Roald

13.  Defoe, Daniel: Robinson Crusoe

14.  Ellilä, Kirsti: Eksyneet näkevät unia

15.  Ende, Michael: Tarina vailla loppua

16.  Finnemore, John: Robin Hood (sama juttu kuin Peter Panin kohdalla)

17.  Frank, Anne: Nuoren tytön päiväkirja

18.  Franzon, Päivi – Airola, Sari: Surusaappaat

19.  Funke, Cornelia: Mustesydän

20.  Gaiman, Neil: Coraline varjojen talossa

21.  Graham, Kenneth: Kaislikossa suhisee

22.  Grimmin sadut

23.  Haavio, Martti: Iloinen eläinkirja

24.  Hanhiemon satuaarre

25.  Havukainen, Aino – Toivonen, Sami: Tatu ja Patu -kirjat

26.  Hinton, S. E.: Me kolme ja jengi

27.  Holopainen, Anu: Syysmaa-sarja

28.  Härkönen, Anna-Leena: Häräntappoase

29.  Jalonen, Riitta – Louhi, Kristiina: Tyttö ja naakkapuu

30.  Janosch: Suuri Panamakirja

31.  Jansson, Tove: Kuinkas sitten kävikään?

32.  Jansson, Tove: Kuka lohduttaisi Nyytiä?

33.  Jansson, Tove:

34.  Johansson i Backe, Kerstin: Näkymätön Elina

35.  Jones, Diana Wynne: Liikkuva linna

36.  Kaaro, Jani – Heinonen, Väinö: Evoluutio

37.  Knuttson, Gösta: Pekka Töpöhäntä

38.  Kokko, Yrjö: Pessi ja Illusia

39.  Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet

40.  Korolainen, Tuula – Rönns, Christel: Kissa Killin kiukkupussi

41.  Krohn, Leena: Kotini on Riioraa

42.  Kunnas, Kirsi: Tapahtui Tiitiäisen maassa tai Tiitiäisen satupuu

43.  Kunnas, Mauri

44.  Le Guin, Ursula K.: Maameren tarinat -sarja

45.  Lehtinen, Tuija

46.  Leinonen & Lappalainen: Routasisarukset-sarja

47.  Levola, Kari (toim.): Runo vieköön

48.  Lewis, C. S.: Narnia-sarja

49.  Lindenbaum, Pija: Kun Ollin äiti unohti

50.  Lindgren, Astrid: Veljeni Leijonamieli

51.  Lindgren, Astrid: kaikki sadut (sama juttu kuin Andersenin kohdalla)

52.  London, Jack: Susikoira

53.  Marttinen, Tittamari – Penna, Virpi: Voiko tuulipuvussa lentää? Kieliriemua ja sanahelinää

54.  Meriluoto, Aila: Vihreä tukka

55.  Miller, Zdenek: Myyrä-sarja

56.  Milne, A. A.: Nalle Puh

57.  Molnar, Ferenc: Koulupoikia

58.  Montgomery, L. M.: Anna-sarja

59.  Montgomery, L. M.: Pieni runotyttö

60.  Mäkinen, Kirsti – Surojegin, Pirkko-Liisa: Suomen lasten Kalevala

61.  Niemelä, Reetta – Lumme, Leena: Milja-sarja

62.  Nopola, Sinikka – Nopola, Tiina: Heinähattu ja Vilttitossu –sarja

63.  Nordqvist, Sven: Viiru ja Pesonen -sarja

64.  Oates, Joyce Carol: Syntipukki

65.  Parvela, Timo – Talvitie, Virpi: Keinulauta

66.  Parvela, Timo – Talvitie, Virpi: Karuselli

67.  Parvela, Timo – Talvitie, Virpi: Maukka ja Väykkä -sarja

68.  Pullman, Philip: Universumin Tomu -trilogia

69.  Rowling, J. K.: Harry Potter –sarja

70.  Saalo, Venla: Kirkkaalla liekillä

71.  Sachar, Louis: Paahde

72.  de Saint-Exupéry, Antoine: Pikku prinssi

73.  Salama, Annukka: Käärmeenlumooja

74.  Salinger, J. D.: Sieppari ruispellossa

75.  Savolainen, Salla ja Hannu: Milla ja pohjaton pyykkikori

76.  Scarry, Richard: Touhula-kirjat

77.  Simukka, Salla: Jäljellä

78.  Spungen, Deborah: Nancy

79.  Suomen lasten runotar

80.  Strid, Jakob Martin: Pikku-Makko

81.  Tolkien, J. R. R.: Hobitti eli sinne ja takaisin (olen lukenut sarjakuvana)

82.  Tolkien, J. R. R.: Taru sormusten herrasta

83.  Topeliuksen sadut (ks. Andersen ja Lindgren)

84.  Turtschaninoff, Maria: Helsingin alla

85.  Twain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut

86.  Uspenski, Eduard: Fedja-setä, kissa ja koira

87.  Velthuijs, Max: Sammakko-sarja

88.  Verne, Jules: Maapallon ympäri 80 päivässä

89.  Vuori, Suna – Kirkkopelto, Katri: Hirveää, parkaisi hirviö

90.  

91.  

92.  

93.  

94.  

95.   

96.   

97.   

98.   

99.   

100.              

Nooa Notkoniitty karkaa kotoa

Lukumaratonilla lukemani John Boynen Nooa Notkoniitty karkaa kotoa on ihana mutta surullinen, taianomainen satu, jossa käsitellään vaikeita asioita. Tämä oli ehdottomasti toiseksi paras maratonkirja! Kirja on kirjastossa hyllytetty lastenkirjoihin, mutta yksi tämän romaanin hienouksista on, että se antaa valtavasti oli lukija sitten minkä ikäinen tahansa.

Nooa Notkoniitty lähti kotoa aikaisin aamulla, ennen kuin aurinko nousi, ennen kuin koirat heräsivät, ennen kuin kaste oli lakannut lankeamasta niityille. (Aloituskappale s. 7)

Nooa karkaa kotoa, koska haluaa löytää oman tiensä eikä hän mielestään myöskään ole kahdeksanvuotiaaksi saavuttanut riittävästi. Karkumatkan aikana selviää, että syy kotoalähtöön taitaa olla jokin aivan muu. Se on asia, jota pienen pojan täytyy katsella hieman kauempaa, jotta sen ymmärtäisi eikä sitä sittenkään ymmärrä. Karkaaminen tuo uutta perspektiiviä ja loppujen lopuksi Nooa tietää mitä tehdä. Miettimistukea antaa vanha mies lelukaupassa, jonne Nooa matkallaan päätyy.

Tarinan alussa kaikki vaikuttaa tavalliselta, mutta pikkuhiljaa kertomus saa taianomaisia piirteitä. Boyne ammentaa paljon länsimaisesta satuperinteestä puhuvine puineen ja eläimineen, taikakauppoineen, tarinan rakenteesta puhumattakaan. Hän nostaa esille erityisesti yhden sadun, johon tarina lopulta nojaa. Nooan tarina on silti aivan omansa, omanlaisensa. Viime aikoina on muuten - etenkin elokuvamaailmassa - ilmestynyt useampikin eri satujen toisinto tai muunnos (esim. Lumikki ja metsästäjä).

Sadun siivillä Nooan matkassa ovat kulkeneet myös Katja, Linnea ja Maija.

Boyne, John: Nooa Notkoniitty karkaa kotoa (Bazar 2011)

Englanninkielinen alkuteos: Noah Barleywater Runs Away (2010)

Kuvittanut Oliver Jeffers

Suomentanut Laura Beck

Taitto: Taina Leino / Vitale

Ps. Arvioni on tällä kertaa melko pikainen, sillä yritän kovasti saada luettujen mutta blogiin tuomattomien pinoa pienemmäksi. Villasukka kirjahyllyssä ehdotti pika-arvioita kommentissaan edelliseen postaukseeni, ja sovellankin nyt hänen vinkkiään tällä tavalla.

Lasten linnoitus -haasteen yhteenveto

Runebergin päivänä alkoi Valkoisen kirahvin Lasten linnoitus -haaste, johon lähdin innolla mukaan. Luenhan lasten- ja nuortenkirjallisuutta jonkin verran lähes päivittäin. Syynä lastenkirjojen lukuun ovat omat lapseni ja nuortenkirjojen lukemisen syy lähinnä ammatillinen. Toisaalta olen sen verran outo aikuinen, että luen näitä molempia mielelläni, ihan ilman syytäkin.

Haasteessa oli kymmenen kategoriaa, ja ajattelin, että olisin jokaiseen jonkun kirjan saanut luettua. Listani luetuista ja blogatuista on alla. Olisin voinut jaotella kirjat monella muullakin tavalla kategorioihin, mutta ovat nyt näin. Linkeistä pääsee postauksiin, joista osa on toisessa blogissani.

Kategoriat:

1. Huumoripläjäyksiä

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu supersankareina 

2. Olipa kerran - satusiivillä

Ursula Jones - Sarah Gibb: Prinsessa vailla valtakuntaa 

3. Runoratsu laukkaa

Jukka Itkonen - Matti Pikkujämsä: Kaupunkiretki. Lastenrunoja

Reetta Niemelä - Matti Pikkujämsä: Makkarapiruetti

Anni Riipinen - Ritva Ruuska - Tuominen: Kielet kippuralle - Lasten loruaapinen 

4. Uuden äärellä: vuosina 2011 ja 2012 julkaistuja kirjoja

Anneli Kanto ja Terhi Rannela: Tähystäjäneito (Kuparisaari 1)

Pirkko Harainen - Leena Lumme: Tekemistä riittää, Emma

Tittamari Marttinen - Virpi Penna: Voiko tuulipuvussa lentää? Kieliriemua ja sanahelinää  

5. Klassikko kiikarissa

Kerstin Johansson i Backe: Näkymätön Elina

Astrid Lindgren: Satuja, seikkailuja ja kepposia  

6. Fantsua fantasiaa, siistiä scifiä

Maggie Stiefvater: Väristys

Maggie Stiefvater: Häivähdys 

Maggie Stiefvater: Ikuisuus 

7. Eläimellisiä elämyksiä

Timo Parvela - Virpi Talvitie: Karuselli

Timo Parvela - Virpi Talvitie: Onnenpyörä  

8. Palkittujen paraati    

Timo Parvela - Virpi Talvitie: Keinulauta
Riitta Jalonen - Kristiina Louhi: Tyttö ja naakkapuu
Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa valoa valoa 

9. Salaseura X
Niccolò Ammaniti:  Minä en pelkää 

10. Kirmataan kuvakirjaan  

Mauri Kunnas: Kaikkien aikojen avaruuskirja
Mauri Kunnas: Suomalainen tonttukirja 
Katri Kirkkopelto: Muusan ja Maestron taideseikkailu
Sinikka Nopola - Linda Bondestam: Anna Talven outo viivytys - Satu niille, jotka ikävöivät vuodenaikoja 
Aino Havukainen - Sami Toivonen: Veera lääkärissä
Aino Havukainen - Sami Toivonen: Veera ja menopelit

Kiitos Valkoiselle kirahville ihanasta haasteesta!