Emmy Abrahamson: Kuinka selviytyä puolalaisesta äidistä

Tämä on viides nuortenkirjapostaukseni marraskuussa, joten taidan nimetä marraskuun nuortenkirjallisuuden kuukaudeksi. Tavoistani poiketen kaikki tässä kuussa lukemani nuortenkirjat ovat yhtä lukuun ottamatta ilmestyneet tänä vuonna. Syy tähän uutuuspainotteisuuteen on viikon päästä koittava ensimmäinen Blogistanian Kuopus -äänestys, johon haluan ehdottomasti osallistua. 

Puhelin soi. Löydän sen vanhoja sukkia sisältävän pussin alta.  

"Haloo, Alicja puhelimessa." 

Seuraa hiljaisuus, ikään kuin soittaja ei uskoisi kenenkään vastanneen. 

"Alicja? ääni kysyy. 

Kuulen heti lausumistavasta ja äänestä, että se on yksi Beata-äitini seitsemästä sisaresta. Epänormaalin suuren tätimäärän luulisi saavan heidät tajuamaan, että esittäytymisestä olisi kovasti apua, mutta sitä he eivät koskaan tee. Leikimme sen sijaan Arvaa täti -leikkiä. (Aloitus s. 5)

Kuva: Karisto

Emmy Abrahamsonin Kuinka selviytyä puolalaisesta äidistä on positiivinen ja viihdyttävä tuttavuus. Se kertoo 16-vuotiaasta ruotsalaisesta Alicjasta, joka enemmän kuin mitään muuta haluaisi olla ihan tavallinen ruotsalaistyttö ihan tavallisesta ruotsalaisperheestä. Sen sijaan hän on ruotsalaistyttö sekopäisestä ruotsalais-puolalaisperheestä. 

Kesäloman alussa Alicja toivoo ja suunnittelee itselleen mukavan ja rauhallisen parikuukautisen, mutta kiitos puolalaisten sukulaisten asiat eivät suju suunnitellusti. Rannalla löhöilyn sijasta hän joutuu holhoamaan puolalaista yksinhuoltajatätiään ja tämän tytärtä, hakemaan muuttokuorman ja pari laitonta remonttimiestä Puolasta, toimimaan tulkkina, järjestelemään erinäisiä asioita ja pettämään ystävänsä. 

Nuortenkirjoille tyypilliseen tapaan Alicjalla on kaksi parasta ystävää, joista toinen on ulospäinsuuntautuneempi ja toinen hieman hiljaisempi. Ystävistä ekstrovertimpi, Natalie, on korviaan myöten rakastunut Ola Olssoniin, jota Alicja ei pidä juuri minään. Kohtalo heittää heidät, Alicjan ja Olan, kuitenkin kesän aikana vastatusten mitä ihmeellisimmissä paikoissa eikä rakastumista voi estää. Soppahan siitä syntyy, mutta se on pientä verrattuna äidin sukulaisten ja muiden aiheuttamaan puolalaissoppaan.

Romaani leikittelee kulttuurieroilla, puolalaisuuksilla, mutta tekee sen lempeästi ja hyväntuulisesti. Samalla se osoittaa, että huolimatta äidin, isän tai muun suvun alkuperästä he ovat nuorten mielestä aina juuri niitä noloimpia ja käsittämättömimmin käyttäytyviä vanhempia, sukulaisia, joita olemassa on. Silti, piti heitä kuinka ärsyttävinä ja noloina tahansa, he tekevät kaikkensa, jotta nuoren olisi hyvä olla.

Abrahamsonin kirja oli hyväntuulisuudessaan ja absurdiudessaan (tapahtumissa on hieman älyttömyyksiä, mutta hauskoja sellaisia) hyvää vaihtelua kotimaisten nuortenkirjojen keskellä. Ne nimittäin ovat tavallaan todella masentavia kurjine ja pelottavine  tulevaisuudennäkymineen ja ikävine tapahtumineen. Ruotsalaiset taas näyttävät pitävän hauskaa kirjoissakin, siirtävän ilonsa ja huolettomuutensa niiden sivuille. Olisikohan täällä meidän synkkien laulujen maassamme edes mahdollista kirjoittaa tällainen hyvää mieltä uhkuva kirja? Stereotypia, mutta niillähän Abrahamsonkin pelaa.

Romaanin on lukenut myös Mari A, joka keskittyy enemmän kirjan monikulttuurisuuteen.

Haasteet: Kirjallisuuden äidit

Abrahamson, Emmy: Kuinka selviytyä puolalaisesta äidistä (Siskodisko, Karisto 2012)

Ruotsinkielinen alkuteos: Min pappa är snäll och min mamma är utlänning (2011)

Suomentanut Säde Loponen

Kansi: Sara S. Acedo

Sarja-asun suunnittelu: Sakari Tiikkaja / Radiant Graphics Oy

Hämmentävä muuten on tuo alkuperäisteoksen nimi kirjan sisältöön suhteutettuna. Siinä mainitaan isä, joten hänen voisi olettaa saavan melko ison roolin kirjassa. Hän on tietysti tärkeä Alicjalle, mutta loistaa poissaolollaan koko kirjan tapahtumien ajan.