keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Barbaarit tulevat tänään



MUURIT

Piittaamatta, säälimättä, häpeämättä he rakensivat
ympärilleni korkeat paksut muurit.

Ja nyt minä istun tässä toivottomana, kykenemättä
ajattelemaan mitään muuta: tämä kohtalo kalvaa mieltä,

minulla olisi ollut niin paljon tekemistä tuolla ulkona.
Kuinka en pitänyt varaani kun noita muureja rakennettiin?

Mutta minä en kuullut mitään, en muuraamista, en muurareita.
Huomaamattomasti he telkesivät minut maailman ulkopuolelle.



Konstantinos Kavafis on kreikkalainen runoilija, joka eli suurimman osan elämästään Aleksandriassa Egyptissä. Kavafis oli kuitenkin kiinnostunut oman kansansa menneisyydestä ja ammensi runoihinsa paljon Kreikan historiasta, aina antiikista saakka.

Barbaarit tulevat tänään -runokokoelman on koonnut Tuomas Anhava, joka on myös suomentanut kokoelmaan valitsemansa runot. Runoja edeltää Kavafisin elämää ja lyriikkaa käsittelevä C. M. Bowran essee "Konstantinos Kavafis ja kreikkalainen menneisyys", jonka on suomentanut Martti Anhava. Hänen käsialaansa on myös kokoelman lopusta löytyvä selityksiä ja taustatietoja tarjoava osasto. Aloitin lukemisen esseestä enkä oikein tiedä oliko se hyvä ajatus. Varmasti tarkoitus on, että se luetaan ensimmäisenä, mutta se vaikutti ehkä hieman liikaa runojen lukemiseen, tulkintaan, lukukokemukseen. Toisaalta runoista sai kyllä esseen avulla enemmän irti.

Anhava on valinnut kokoelmaan runoja Kavafisin koko uran ajalta mutta on keskittynyt ns. historia-aiheisiin runoihin. Nämä runot kertovat erilaisista Kreikan historiaa sivuavista aiheista: ihmisistä, jumalista, tapahtumista. Voisi kuvitella, että tällaiset suuria aikoja tai tapahtumia kuuvaavat runot olisivat mahtipontisia, näyttäviä ja jotenkin jumalallisia. Näin ei kuitenkaan ole vaan ne tuntuvat tavallisilta, helpoilta. Helppous on pelkästään näennäistä, sillä runoissa on aina syvempi kerros. 



NERON MÄÄRÄAIKA

Nero ei yhtään huolestunut, kun kuuli
mitä Delfoin oraakkeli oli vastannut:
"Varo seitsemääkymmentä ja kolmea vuotta."
Vielä oli runsaasti aikaa nauttia elämästä.
Hän on kolmenkymmenen. Määräajassa,
jonka jumala hänelle antoi, ehtii hyvin
valmistautua tulevaisiin vaaroihin.

Nyt hän palaa Roomaan, vähän väsyneenä,
mutta mieluisasti väsyneenä matkasta,
jonka päivät kuluivat kaikki nautinnoissa:
teattereissa, puutarhoissa, urheilukentillä...
iltoja Akhaian kaupungeissa...
ja etenkin alastonten ruumiitten ilossa...

Näin Nero. Ja Espanjassa Galba
salaa kokoaa ja harjoittaa armeijaansa,
Galba, vanha, seitsemänkymmenenkolmen. 



Minä pidin enemmän niistä runoista, jotka eivät suoraan käsitelleet mitään historiallista hetkeä. Yhteistä näille "toisille" runoille voisi olla ulkopuolisuuden ja toiseuden tunteet. Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen, että luin tämän kokoelman. Myönnän että suuri osa runoista tausta-ajatuksineen meni minulta melko tehokkaasti ohi ja lukeminenkin kesti todella kauan. Silti koen saaneeni jotakin: uusia näkökulmia historiaan, välähdyksiä siitä millaisia historialliset henkilöt ja tapahtumat olisivat voineet olla, erilaisia ajatuksia ulkopuolisuudesta, kaunista ja harkittua kieltä. Nämä runot olisivat varmasti parhaimmillaan ääneen luettuina, lausuttuina.


Kavafis, Konstantinos: Barbaarit tulevat tänään (Seitsentähdet, Otava 2005)
Suomentanut ja koonnut Tuomas Anhava
Johdantoessee: C. M. Bowra: "Konstantinos Kavafis ja kreikkalainen menneisyys" ("Constantine Cavafy and the Greek Past" teoksesta The Creative Experiment 1948)
Johdantoesseen suomentanut ja selitysosaston laatinut Martti Anhava

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!