24 tunnin lukumaraton

Olen seuraillut sivusta monen bloggarin (esimerkiksi Marian, Sonjan, Lurun, Valkoisen kirahvin ja Nannan) urakkaa, kun he ovat ottaneet ja lukeneet vuorokauden putkeen (välillä on toki syöty ja nukuttu). Ja mietiskellyt samalla, että koskakohan itse saisin järjestettyä sellaisen hetken, ettei huusholli kaadu äidin lukiessa. Nyt olisi vihdoin käsillä se hetki!

Olosuhteet eivät ehkä ole kaikkein parhaimmat, vaikka mies onkin lupautunut pitämään huolta lapsista ja ruokahuollosta. Voi kuitenkin olla, että äitiä tarvitaan. Joutunen siis pitämään taukoja enemmän kuin haluaisin. Luku-urakkani ei myöskään ole kovin suunnitelmallinen, sillä päätimme vasta tänään, että tänään voisi olla hyvä päivä. Olen toki jo pidempään miettinyt, mitä kirjoja otan mukaan, mutta muut asiat, kuten eväät (!) ovat kokonaan jääneet suunnitelmista pois. Tällä kertaa nappasin kirjat omasta hyllystäni, joskin mukana on myös kirjaston kirjoja, jotka olen lainannut aiemmin. Kirjapinossani lukuvuoroaan odottavat:

Veikko Huovinen: Hamsterit

Ilmari Kianto: Punainen viiva

Jari Tervo: Rautapää

Anton Tsehov: Nainen ja sylikoira

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

Kate Chopin: Herääminen

F. Scott Fitzgerald: Kultahattu

John Boyne: Nooa Notkoniitty karkaa kotoa

Reko Lundan: Aina joku eksyy; Teillä ei ollut nimiä

Jeanette Winterson: Intohimo

Maarit Verronen: Kulkureita & Unohtajia

Andreas Staikos: Herkullisia suhteita

Listaan saattaa tulla muutoksia, jos joku kirjahyllyn kirja alkaa viettelevästi kutsua lukijaansa ihan kesken kaiken.

Aloitan lukemisen tänään klo 15 ja jatkan aina huomiseen klo 15 saakka. Aloituskirjaksi olen valinnut Kiannon Punaisen viivan. Tavoitteita en ole sen kummemmin asettanut, sillä haluan vain uppoutua lukemiseen kenenkään häiritsemättä mahdollisimman pitkäksi ajaksi. En siis missään nimessä oleta, että saisin kaikki listan kirjat luettua. Olenpahan vain yrittänyt etukäteen helpottaa seuraavan kirjan valintaa. Päivittelen maratonkuulumisia tähän postaukseen aina välillä.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Nyt se alkaa!

********************************


15.00-17.25 Ilmari Kianto: Punainen viiva (163 sivua)

Lukeminen lähti hieman tahmeasti käyntiin. Jouduin keskeyttämään muutamaan otteeseen. Toinen syy melko hitaaseen lukutahtiin oli kirjan hankala kieli. Toisaalta oli ihana lukea vanhaa murretta, toisaalta taas hirvittävän työlästä. Onpahan nyt kuitenkin luettu ensimmäisistä eduskuntavaaleista ja niihin valmistautumisesta. Hyvin kuvaa Kianto tätä uuden ajan saapumista rahvaan näkökulmasta. 


Kirjoitan kirjoista vielä pidemmät arviot paremmalla ajalla. Taidanpa seuraavaksi siirtyä hieman tarunhohtoisempaan maailmaan Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi -romaanin siivin.


****

17.40-20.50 Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (268 sivua)

Sinisalon teksti sai aikaan vallan lukuflow'n, vaikka taaskin lukemistani keskeytettiin. Upea kirja! Tämä jää varmasti pyörimään mieleen pidemmäksikin ajaksi. 

En ole vielä päättänyt, millä kirjalla jatkan. Olen hieman hitaampi lukija kuin oletin, mutta ei se mitään. Tarkoituksenihan on nautiskella eikä kilpailla sivumäärillä. Vähän tässä tulee toki sellainen olo, että pitäisi yrittää ehtiä lukea mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon.

**** 

21.00-23.20 Kate Chopin: Herääminen (200 sivua)

Herääminen on mielenkiintoinen matka naiseuteen ja sen tiedostamiseen. Kirja ei ole mielestäni vanhentunut, vaikka se onkin kirjoitettu jo vuonna 1899. Ymmärrän varsin hyvin, miksi teos herätti ilmestyessään suurta kohua.

Nyt vähän väsyttää, mutta lukeminen ei kyllästytä. Taidan vielä aloittaa jotakin ennen nukkumaan menoa. Ehkäpä joku novelli tähän väliin?

**** 

0.00-0.40 Maarit Verronen: Kulkureita ja Unohtajia (54 sivua)
9.20-11.30 John Boyne: Nooa Notkoniitty karkaa kotoa (223 sivua)

Illalla luin vielä Verrosen novelleja ennen kuin silmät painuivat kiinni (5 novellia, 54 sivua). Aamu hieman venähti, joten pääsin lukemaan vasta paljon myöhemmin kuin oli tarkoitus. No, ei se mitään. Boynen lastenromaani on viehättävä kirja. Ihanaa, että joku vielä luottaa sadun voimaan.


Seuraavaksi aikomuksenani on tarttua Wintersonin Intohimoon, mikä luultavasti sitten jääkin viimeiseksi kirjaksi, jonka ehdin ennen kolmea lukea.


****

12.05-15.00 Jeanette Winterson: Intohimo (179 sivua + 28 sivua ja 25 minuuttia)

Wintersonin teos tarjosi kaunista kieltä ja tarinoita Henristä ja Villanellesta, Napoleonista, rakkaudesta ja intohimosta. Hieno kirja tämäkin! En ihan ehtinyt saada Intohimoa luettua maratonajan puitteissa vaan menin 25 minuutilla yli. 

********************************

Ohi on. Lukeminen ei tuntunut kurjalta tai työläältä missään vaiheessa, mutta täytyy sanoa, etten enää tänään taida tarttua kirjaan. En nyt jaksa laskeskella lukemiani sivumääriä, mutta viisi kirjaa sain luettua ja siihen päälle vielä viisi novellia. Pidin aika paljon taukoja, koska äitiä tarvittiin melko monta kertaa. Suoraan sanottuna vähän liiankin monta. En kyllä ole varma olisinko saanut yhtään enempää luetuksi, vaikka perhe olisi ollut evakossa. 


Palaan asiaan muutaman päivän kuluessa, kunhan olen saanut rauhassa pohtia lukumaratonin antia.