Petteri Hannila: Kaukamoinen

Helteinen aurinko paahtoi korpea tiettömän taipaleen takana. Kaksi tyttöä liikkui läpi metsän tottunein askelin, vaikka siellä ei ollut polkuja eikä ihmisen jälkiä. Tytöt olisivat voineet olla sisaruksia, niin merkittävä oli heidän yhdennäköisyytensä. Molemmat olivat solakoita ja lyhyitä, kuten kainujen kansan ihmiset tapasivat olla. Hiukset olivat kummallakin pitkät ja tummat kuin syksy-yö. Ne erottuivat hyvin vaaleasta, kuulaasta ihosta, jota aurinko oli vain sieltä täältä saanut tummennettua.

Kuva: www.kaukamoinen.fi

Minulle tarjoutui arvostelukappaleen myötä tilaisuus tutustua uuteen kotimaiseen omakustannefantasiaan ja samalla testata niin ikään ensimmäistä kertaa e-kirjan lukemista. En ole koskaan aikaisemmin lukenut omakustannetta eikä mielikuvani niistä ollut ennen tätä kovinkaan mairitteleva. Alkuun lukiessani tuntuikin kuin olisin tehnyt töitä (virtuaalisen) punakynän kanssa. Sitten tapahtui jotakin ja uppouduin täysin Petteri Hannilan luomaan Kaukamoisen maailmaan.

Kaukamoinen on tarina Vierrasta, kainujen kansaan kuuluvasta tytöstä, jonka elämää ja kasvua aikuiseksi kirjassa seurataan. Kirja koostuu yhdeksästä tarinasta, jotka etenevät kronologisesti. Tarinoiden välissä on kuitenkin aikaa toisinaan useampikin vuosi, mikä kuljettaa Vierran elämää reippaalla tahdilla eteenpäin. Pidin tästä ratkaisusta, sillä tarinassa ei ole turhia suvantovaiheita. Vaikka tarinat ovat erillisiä, niin mielestäni ne kuitenkin liittyvät vahvasti toisiinsa. Viimeinen jätti minut kuitenkin hieman kylmäksi, sillä se tuntui osin irralliselta tai sitten minulta jäi vain jotakin ymmärtämättä.

Pidin myös Vierran hahmosta. Hän on vahva, lujatahtoinen nainen. Hänen elämänsä kulku ennustetaan hänelle jo lapsena ja hän pyrkii vastustamaan kohtaloaan eikä tahdo alistua siihen. Hänen elämänsä ei ole helppo, mutta hän ei lannistu. Vierra on henkilönä uskottava ja hänestä on helppo pitää.

Myös Kaukamoisen maailma on uskottava. Sen luomiseksi on käytetty fantasiaelementtien lisäksi sekä kotoperäistä että pohjoismaista mytologiaa. Suomalaista, tuttua perinnettä tarjoilevat muun muassa viittaukset muinaisuskontoihin sekä kalevalainen kaunis ja vanhahtava kieli runonlaulantoineen. (Voitte uskoa, että kalevalaisen kansanrunouden ja historian ystävänä olin enemmän kuin innoissani.) Tarinassa mukana olevat vainolaiset eli viikingit tuovat skandinaavista väriä ja vievät Vierran kauas kotoa. 

Olen todella iloinen, että sain mahdollisuuden tutustua Kaukamoiseen. Viihdyin sen parissa loistavasti, samoin kuin mieheni, joka on todella valikoiva lukemistensa suhteen.

Hannila, Petteri: Kaukamoinen (omakustanne 2013)

Kansikuva: Anne Petelius 

E-kirja

Arvostelukappale