Charlaine Harris: Dead Ever After

The morning after I raised my boss from the dead, I got up to find him sitting half-dressed in my backyard on my chaise lounge. It was about ten a.m. on a July, and the sun was bathing the backyard in brilliant heat. Sam's hair was turned into bright tangle of red and gold. He opened his eyes as I came down the back steps and crossed the yard. I was still in my nightshirt, and I didn't even want to think about my hair. It was pretty much one big snarl. (1. luvun 1. kappale s. 17)

Nyt se on sitten luettu - nimittäin viimeinen Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -kirja, Dead Ever After. Olen viihtynyt vampyyreiden, muodonmuuttajien ja muiden yliluonnollisten olentojen sekä tietenkin Sookien seurassa oikein mainiosti. Kiitos siis sarjasta, Charlaine!

Koska kirja on sarjan viimeinen, lukija voi olettaa, että siinä tarina ja tapahtumat sulkeutuvat, saavat jotenkin päätöksensä. Kirja alkaa siitä, mihin edellinen jää: Sookie on tehnyt intuitiivisen ratkaisun, joka muovaa hänen tulevaisuutensa ja etenkin hänen suhteensa tiettyihin vastakkaisen sukupuolen edustajiin. Sarjan luonteen huomioonottaen kaikkein kiinnostavinta on saada tietää, kenen kanssa Sookie aikoo viettää loppuelämänsä ja ketkä ylipäätään jäävät henkiin (vampyyrit eivät tietenkään elä, mutta voihan heidätkin tappaa lopullisesti). Yllättäen Sookien henkeä uhataan taas monelta taholta, ja hän tarvitseekin lähes kaikkien ystäviensä apua siitä selvitäkseen. Tavallaan on vähän hassua, että kaikki aikaisemmista osista tutut henkilöt ja hahmot sekä monet tapahtumatkin tulevat mainituiksi. Tavallaan taas ihan mukavaa tavata vanhoja tuttuja.

Juonesta ei oikein voi kertoa mitään, ettei tulisi pilanneeksi kenenkään tulevaa lukukokemusta. Se täytyy kyllä sanoa, että en ehkä ollut ihan täysin tyytyväinen loppuratkaisuun, kun lopullisen suunnan aavistin. Toisaalta ymmärrän sen täysin. Ihminen yleensä kaipaa tietynlaista turvallisuuden tunnetta ja pysyvyyttä elämäänsä.

Dead Ever After ei ole aivan niin vetävä kuin sarjan aikaisemmat osat, mikä johtunee juuri siitä, että tarinalle on saatava lopullinen lopetus ja kaikki avoinna olevat asiat on saatava käsiteltyä. Silti tapahtumia vyöryy ihan samaan tahtiin kuin ennenkin. Niin, kolmetoista osaa olen Sookien tarinaa lukenut, enkä todellakaan osaa nimetä, mitä missäkin kirjassa tapahtuu. (Henkilöistä sentään muistan suurimman osan.) Voi siis sanoa, että melko vauhdikas on tämä sarja käänteineen, jotka lopussa alkavat jo hieman toistaa itseään. Vaikka olen sarjan parissa ihan hyvin viihtynytkin, en usko jääväni sitä erityisemmin kaipaamaan.

Kirjan ovat lukeneet myös mm. Maija, Annami ja Satu.

Harris, Charlaine: Dead Ever After (Gollancz 2013)

Kansi: Patrick Knowles Design

Ostettu omaan hyllyyn

Charlaine Harris: Deadlocked

It was hot as the six shades of Hell even this late in the evening, and I'd had a busy day at work. The last thing I wanted to do was to sit in a crowded bar to watch my cousin get naked. But it was Ladies Only night at Hooligans, we'd planned this excursion for days, and the bar was full of hooting women determined to have a good time. (Aloituskappale s. 1)

Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -sarja on salainen paheeni, jonka olen naamioinut kielitaidon ylläpidoksi. Olen viihtynyt Harrisin luomassa yliluonnollisia olentoja vilisevässä maailmassa vallan mainiosti, sillä olen lukenut kaikki sarjan kirjat - ja nauttinut niiden lukemisesta. Viime vuonna edellisestä lukemastani Sookiesta kirjoittaessani pohdiskelin syitä siihen, miksi viihdyn sarjan parissa niin hyvin. En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta tämä viimeisin, Deadlocked, ei sykähdyttänyt yhtä paljon kuin aikaisemmat osat. Silti se on varsin viihdyttävä opus.

Tällä kertaa Sookiella on taas monta pulmaa ratkottavanaan: Ericin pihasta löydetään murhattu nainen, Ericin mahdollinen avioliitto vampyyrikuningattaren kanssa mietityttää, Samin tyttöystävä Jannalynn aiheuttaa päänvaivaa (ja vähän muutakin), samoin kuin haltia/keijusukulaiset ja heidän kaltaisensa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tästäkään kirjasta puutu, mutta niitä on paljon vähemmän kuin aikaisemmissa osissa. Tällä kertaa keskitytään enemmän tunteisiin sekä tulevaisuuden suunnitelmiin ja niiden petaamiseen. Sookie pohtii paljon esimerkiksi perheen perustamista, mikä ei vampyyrin kanssa ole mahdollista. Muutenkin häntä alkaa väsyttää ainainen pelko ja verenvuodatus. 

Harris on ilmoittanut Sookie-sarjan saavan päätöksensä 13. osassa, joka on seuraava. Tätä taustaa vasten tällainen rauhallisempi ja pohdiskelevampi ote on ymmärrettävä. Kaikkeenhan pitää löytyä seuraavassa kirjassa sopiva ratkaisu. Eräs näistä ratkaisua kaipaavista asioista on Sookien rakkauselämä. Deadlocked antaa kyllä jo hieman suuntaa siitä, kenet hän lopulta valitsee, ellei viimeisessä osassa tapahdu jotakin täyskäännöstä. Enkä ihmettelisi vaikka tapahtuisikin. Tämä lienee se koukku, jonka takia viimeinenkin osa on luettava, vaikka tämä toiseksi viimeinen ei viihdyttävyydessään aivan aikaisempien osien tasolle yltänyt ja vaikkei Sookie varmaankaan omaa suosikkimiestäni valitse;).

Harris, Charlaine: Deadlocked (Gollancz 2012)

Kansi: Patrick Knowles

Ostettu omaan hyllyyn

Dead Reckoning

"Down!" I yelled, but the word hadn't even gotten all the way out of my mouth when the window shattered and the bottle with its fiery head landed on a table where no one was sitting, breaking the napkin holder and scattering the salt and pepper shakers. Burning napkins flared out from the point of impact to drift down to the floor and the chairs and the people. The table itself was a mass of fire almost instantly.

Vuoden ensimmäisen luetun kirjan tittelin saa Charlaine Harrisin Dead Reckoning. Joo, myönnän lukevani vampyyrikirjoja, vaikkei se ehkä olekaan kirjallisesti kovin katu-uskottavaa. Mutta luen vain näitä nimenomaisia vampyyrikirjoja (+ Twilightit). Nämä nimenomaiset kirjat ovat siis Charlaine Harrisin Southern vampire -sarjaa tai ehkä vielä tunnetummin Sookie Stackhouse -sarjaa, jonka pohjalta myös tv:ssä pyörivä sarja True Blood on tehty. Tv-sarjaa en kestä katsoa ollenkaan, mutta kirjoista olen lukenut tähän mennessä kaikki ilmestyneet. Osa kirjoista on suomennettu, mutta olen lukenut kaikki englanniksi. Yritän näin pitää yllä englannin taitoani: viihdekirjallisuutta lukiessa voi pääsääntöisesti keskittyä kieleen eikä tarvitse sen kummemmin ajatella taustalla olevia suurempia teemoja tmv.

Yritin hieman miettiä, miksi jaksan lukea Harrisin kirjoja toinen toisensa perään ja ajattelin lukea jatkossakin. Kirjat ovat todella viihdyttäviä. Niissä tapahtuu koko ajan jotakin, mutta juonenkäänteet ovat yllättäviä. Tapahtumat päättyvät usein jonkun kuolemaan, mutta mielestäni murhilla tai tapoilla ei kuitenkaan mässäillä. Lisäksi Harris koukuttaa lukijan seuraamaan sarjaa jättämällä tärkeiden hahmojen elämään liittyviä asioita kesken. Dead Reckoningin jäljiltä lukija jää miettimään esimerkiksi sitä, miten Sookien ja Ericin suhteen käy, koska Ericin on luvattu menevän naimisiin vampyyrikuningattaren kanssa. Toinen mieltä askarruttava kysymys on se, miksi Sookien serkun, Clauden, klubille on kerääntynyt suuri joukko toiseen, suljettuun maailmaan kuuluvia olentoja, kuten keijuja ja menninkäisiä.

Tästä päästäänkin toiseen romaanisarjan viihdyttävyyttä rakentavaan seikkaan, henkilöhahmoihin. Sarjassa on paljon hahmoja, joista jotkut esiintyvät vain yhdessä kirjassa, jotkut monessakin. Hahmot ovat joko ihan vain ihmisiä, mutta myös yliluonnollisia olentoja, kuten vampyyreja, keijuja, ihmissusia tai muita muodonmuuttajia. Vaikka hahmokavalkadi on laaja, pysyy lukija silti mukana ja muistaa kuka kukin on. Toisaalta välillä sama hahmo esitellään samassa kirjassa useaan kertaan täsmälleen samalla lailla. Keskeisiä, useassa sarjan osassa esiintyviä henkilöitä ovat: Sookie, hänen veljensä Jason sekä ystävänsä Tara; Sookien pomo Sam, joka on muodonmuuttaja; vampyyrit Bill, Eric ja Pam, ihmissusi Alcide, keijut Claude ja Dermot.

Dead Reckoningissa  Sookie kokee muun muassa työpaikkansa tuhopolttoyrityksen, sieppausyrityksiä ja avoimia uhkauksia, mutta myös turvaa ja rakkautta. Sookie on sarjan myötä muuttunut kiltistä pikkukaupungin tytöstä naiseksi, joka joutuu välillä tekemään radikaalejakin tekoja pysyäkseen hengissä. Tässä kirjassa hän esimerkiksi suunnittelee salamurhan, jotta hänen rakkaansa tai hän itse eivät kuolisi.

Myönnetään, että Harrisin kirjat ovat melko höttöisiä, mutta viihdekirjallisuus on viihtymistä varten. Minä viihdyn, kun ei tarvitse turhia ajatella. Se virkistää.

Harris, Charlaine: Dead Reckoning (Gollancz 2011)