Haastan itseni...

... lukemaan kreikkalaista kirjallisuutta.

Miksi? Koska Kreikka on minulle henkilökohtaisesti tärkeä maa tällä pallolla ja tietysti siksi, että koko länsimainen kirjallisuus on antiikin Kreikasta lähtöisin.

Antiikin kirjallisuus on minulle melko tuttua. Suoritin yliopistoaikoinani Antiikin kirjallisuus -kurssin ja luin sen aikana seuraavat:

Homeros: Odysseia (Pentti Saarikosken suomennos)

Sapfo: Iltatähti, häälaulu

Sofokles: Antigone

Sofokles: Kuningas Oidipus

Vaikken ole kokonaan lukenut kuin muutaman antiikin teoksen, niin useampaan olen kuitenkin jollakin tasolla tutustunut. En ajatellut sisällyttää antiikkia Kreikka-haasteeni lukusuunnitelmiin.

Kreikkalainen nykykirjallisuus sen sijaan on minulle täysin vierasta. Koska kreikkalainen kirjallisuus on niin vanhaa, ettei sitä oikein ymmärräkään, pidän nykykirjallisuutena 1900-luvun alusta lähtien kirjoitettua proosaa, lyriikkaa ja draamaakin. Roderick Beaton määrittelee kirjassaan An Introduction to Modern Greek Literature moderniksi kirjallisuudeksi vuoden 1821 (jolloin Kreikka julistautui itsenäiseksi) jälkeen julkaistun kirjallisuuden. Beatonin kirjaakin voisin jossain välissä vilkaista, jos ehdin. Tieteellinen - ei edes kirjallisuustieteellinen - teksti ei tosin edelleenkään houkuttele järin paljon.

Kokosin pienen listan kreikkalaisesta nykykirjallisuudesta kirjaston aineistorekisterin, Helsingin yliopiston nykykreikan opinto-oppaan ja Suomen Ateenan-instituutin kirjallisuusesittelyn avulla. Huomasin myös, että Opuscolo-blogissa on viime kesänä koottu samanlaista listaa! Siihen ei minulla ole kovinkaan paljon lisättävää, mutta teenpä tänne silti oman listan.

Otan ensin esiin lyriikan, koska kaksi kreikkalaista runoilijaa, Seféris (1963) ja Elytis (1979), on palkittu Nobelilla. Minulle jäi etsinnöistäni sellainen mielikuva, että kreikkalaista nykykirjallisuutta on suomennettu suhteellisen vähän. Englanniksi on sitten tietysti käännetty enemmän. Joidenkin runoilijoiden, etenkin nobelistien, tuotantoa on esillä erilaisissa antologioissa.

Georgios Seféris:

Mithistórima (Eeva-Liisa Mannerin valikoimassa Niin vaihtuivat vuoden ajat 1964)

Kuusitoista haikua 

Kolme salaista runoelmaa (1966)

Odysseas Elytis: Ylistetty olkoon

Giannis Ritsos: Valoon ja tuuleen (1999)

K. P. Kavafis:
Runoja (1984)

Runoja, julkaisemattomat runot (1987)
Barbaarit tulevat tänään (2005)

Prosaisteista tunnetuin lienee Nikos Kazantzákis (sulkeissa suomennosvuodet):

Viimeinen kiusaus (1952)

Ikuinen vaellus (1952)

Pyhä köyhyys (1962)

Vapaus tai kuolema (1963)
Tilinteko El Grecolle (1966)

Kerro minulle, Zorbas (1973)

Veljesviha (1981)
Askeesi (1997)

Stratis Myrivilis: Kaikkeinpyhin merenneitsyt (1958)

Ilias Venézis: Aiolian maa (1960)

Kostas Assimakopoulos: Sarastus (1980)

Apostolos Doxiadis: Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi (2004)

Maria Jordanidu: Kultainen sarvi: kreikkalaisen naisen tarina (1985)

Maira Papathanasopoulou: Petos kreikkalaiseen tapaan  (2000)

Pantelis Prevelakis: Ikuinen aurinko (1963)

Nikol Russu: Kerro morfiinille että mä etin sen vielä (2000)
Antonis Samarakis: Erehdys (1982)

Andreas Staikos: Herkullisia suhteita (2000) 

Theodor Kallifatides on ruotsinkreikkalainen kirjailija, joka on kirjoittanut Kreikkaan sijoittuvia ja kreikkalaisten elämää ulkomailla kuvaavia teoksia. Hän on kirjoittanut myös nuortenkirjan Poika Kreikasta (1985) sekä Ateenaa esittelevän teoksen, Minun Ateenani (1978), yhdessä suosikkini Henrik Tikkasen kanssa!

Listassani on suomennoksia, mutta kaikilta on toki käännetty englanniksi enemmän. Lisäksi englanniksi voi tutustua muun muassa seuraaviin kirjailijoihin: Andreas Karkavitsas, Alexandros Papadiamantis ja Stratis Haviaras.Oman tutustumiseni aloittanen novelliantologialla Näkymätön ja näkyvä (Suomen Ateenan-instituutti 2000), jonka avulla uskon saavani hyvän yleiskatsauksen kreikkalaisen kirjallisuuden tyylistä, aiheista jne.

Lasten linnoitus -haaste mielessäni (no, luen minä lasten- ja nuortenkirjallisuutta muutenkin) yritin etsiä myös kreikkalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Löysin seuraavat kirjailijat:

Manos Kontoleon 

Voula Mastori

Loty Petrovits-Andrutsopulou

Eugene Trivizas, jonka teoksista suomeksi on saatavilla Kolme pikkuhukkaa ja iso paha sika (1994).

Alki Zei, jolta on suomennettu kaksi kirjaa: Villikissa katsoo lasin takaa (1972) ja Tämä on sotaa, Petros (1981).

On aika mielenkiintoista, ettei lasten- ja nuortenkirjallisuutta ole suomeksi juuri käännetty. Toisaalta melko vähäistähän tuo aikuistenkin kirjallisuuden kääntäminen on ollut. Onneksi on Arto Kivimäki, joka on kääntänyt antiikin tarinoita: Odysseia lapsille (2005), Antiikin taruja 1: Aikojen alussa (2008), Antiikin taruja 2: Sankarien aika (2010).

Tässä on samalla vinkkejä Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseen :) Onko kukaan muuten lukenut kreikkalaista kirjallisuutta?