En taaskaan olisi saanut joululahjaksi kirjoja, ellen olisi itse niitä itselleni (ja miehelleni) ostanut ja ellei olisi kirjabloggaajien joululahjarinkiä. Ostin itselleni joululahjaksi tämän:
Miehelleni tilasin ennen joulua tämän:
mutta se ei ole vielä suvainnut saapua meitä ilahduttamaan.
Kirjabloggaajien joululahjaringissä salaiseksi ystäväkseni sattui Solaris-blogin Anna Maria, joka lahjoitti minulle kirjan, joka hänelle oli vaikuttava lukukokemus.
Millainen oli Tarinoiden taikaa -blogin ja minun kirjavuoteni? Enää en ehdi saada yhtään kirjaa tämän vuoden puolella luetuksi (etenkin kun luen tällä hetkellä erästä venäläistä klassikkotiiliskiveä), joten luettujen kokonaismääräksi tulee 61 kirjaa. Se on yhdeksän vähemmän kuin viime vuonna, ja 70 luettua olin epäviralliseksi tavoitteekseni tällekin vuodelle asettanut. Lukutahtini hidastui loppuvuotta kohti melko radikaalisti. Sille on olemassa melko selvä ja yksinkertainen syykin: työ. Opettajan työhän on luonteeltaan sellaista, että loppuvuodelle kasaantuu kaikki, vaikka kuinka yrittäisi tehdä toisin.
Olen pitänyt blogiani tähän asti lukupäiväkirjanani, jonne merkitsen muistiin kaikki lukemani kirjat. Tänä vuonna en ihan kaikesta ole kirjoittanut, muutamasta toki aion vielä kirjoittaa (voi tosin olla, että vasta ensi vuoden puolella). Olen myös miettinyt, kuinka mielekästä on tämäntyyppisen blogin pitäminen, etenkin kun se aiheuttaa jonkinlaista stressiä pitäjälleen. En aio lopettaa bloggaamista, mutta pohdiskelen tässä josko jotenkin blogiani muuttaisin. Katsotaan.
En kirjoittanut seuraavista lukemistani, koska niistä ei ollut oikein mitään sanottavaa. Tai sitten ehdin unohtaa sanottavani, kun en heti saanut kirjoitetuksi. Ehkäpä nyt siis muutama sananen.
Kari Levolan Kattohaukan luin töitä varten. Se on kuvaus teinipojan hankalasta elämästä ilman isää ja oikeastaan ilman äitiäkin. Poika hankkiutuu vaikeuksiin mutta nousee suosta ystävällismielisten ihmisten avulla. Rakkauttakin on ilmassa.
Heli Slungan Varjomadonna-runokokoelma puhutteli kyllä, mutten osannut muodostaa ajatuksistani mitään järkevää tänne Bloggeriin. Nainen. Naiseus. Naisen asema. Siinäpä se. Anteeksi ei tarvitse naiseuttaan pyydellä eikä hävetä.
Miina Supisen novellikokoelma Apatosauruksen maa ei mielestäni ollut niin hyvä ja upea kuin odotin ja minulle oli annettu ymmärtää. Hetkensä silläkin toki oli ja vinksahtaneisuudesta pidin. Mieleeni jäivät erityisesti tarinat vaarista ja novelli ihmisestä, joka käy läpi toisten nurkkia aarteiden toivossa.
Hämmentävintä on, etten tullut kirjoittaneeksi Jan Guilloun Pahuudesta, joka komeili TBR100-listallanikin. En tiedä, pitäisikö huolestua, koska kirjan pahuus ei tullut minun iholleni asti. Se ei juuri hetkauttanut. Kirja oli suoraan sanottuna vähän tylsäkin.
Diana Gabaldonin Matkantekijä on Muukalainen-sarjan kolmas romaani. Luulenpa, että minun osaltani sarjan lukeminen jää tähän. Claire palaa 1700-luvun Skotlantiin, koska hänen on saatava tietää, elääkö rakas Jamie vielä. Kirjassa on taas paljon tapahtumia ja uskomattomia juonenkäänteitä. Vähän turhankin uskomattomia minun makuuni.
Diana Gabaldonin Matkantekijä on Muukalainen-sarjan kolmas romaani. Luulenpa, että minun osaltani sarjan lukeminen jää tähän. Claire palaa 1700-luvun Skotlantiin, koska hänen on saatava tietää, elääkö rakas Jamie vielä. Kirjassa on taas paljon tapahtumia ja uskomattomia juonenkäänteitä. Vähän turhankin uskomattomia minun makuuni.
Sitten onkin ehkä hyvä lopuksi siirtyä vuoden parhaimmiston pariin, luinhan tänäkin vuonna hyviä teoksia. Joskaan en muista lukeneeni yhtäkään aivan loistavaa kirjaa. Erittäin hyviä kuitenkin. Huomasin jaotelleeni kirjat tällä tavoin viime vuonnakin, joten tehdäänpä tästä perinne. Vuoden parhaita lukuhetkiä tarjosivat minulle:
Proosa
Jenny Kangasvuo: Sudenveri
Petteri Hannila: Kaukamoinen
Marjo Niemi: Juostu maa
Laurent Gaudé: Hurrikaani
Marion Zimmer Bradley: Avalonin usvat
Sergei Dovlatov: Meikäläiset
John Irving: Oman elämänsä sankari
Alice Hoffman: Punainen puutarha
Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö
Terhi Rannela: Punaisten kyynelten talo
Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat
Sarjakuvat
Guy Delisle: Merkintöjä Burmasta; Merkintöjä Jerusalemista
Nuortenkirjat
Laura Lähteenmäki: Iskelmiä
Salla Simukka: Punainen kuin veri
Anneli Kanto & Terhi Rannela: Kapinallinen (Kuparisaari 3)
Annukka Salama: Piraijakuiskaaja (Faunoidit 2)
Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet
Maria Turtschaninoff: Anaché
Kirjavuosi 2013 oli sitten tässä. Mielestäni se oli vallan hyvä, ei ehkä ihan yhtä hyvä kuin edellinen vuosi mutta hyvä kumminkin. Tavoitteet eivät täyttyneet ja haasteet jäivät osin suorittamatta, mutta mitä siitä! En ole koskaan pitänyt lukemista kovinkaan tavoitteellisena harrastuksena. Enkä halua alkaa pitääkään.
Kiitos kaikille blogini lukijoille tästä vuodesta! Te teette tästä merkityksellistä. <3
Edit. Sainkin luettua vielä yhden kirjan! Luin juuri loppuun kauan kesken olleen Kirja joka muutti elämäni -kirjan. Täten luettujen saldo on 62.
Oman elämänsä sankari, suosikkikirjani nro 1. <3
VastaaPoistaKivan kuuloinen kirjavuosi takana, vaikka stressi ei kyllä ole hyvä juttu. Selkeä kirjoitustahdin hidastaminen? Vain parhaista kirjoittaminen? Kyllä se jokin ratkaisu sieltä löytyy. :)
Onnea uuteen vuoteen, Tintti!
Kiitos, Suketus! Onnellista uutta kirjavuotta sinullekin!
PoistaYritän kehitellä jonkin vähemmän stressaavan bloggaamistavan. Enköhän jotain keksi. :) Kiitokset tsempeistä!
Meilläkin miehen paketista paljastui Haapasalon kirja. Ostin sen miehelle, mutta aion kirjan lukea myös itse.
VastaaPoistaMeillä on melkein yhtäläinen lukutahti. Itse sain loppusaldoksi 64, kun eilen vielä sain lopeteltua yhden kirjan.
Minäkin kärsin alkusyksystä pienestä bloggauskriisistä, mutta nyt on helpottanut, kun olen vähän madaltanut tavoitteitani ja blogannut vain silloin kun tuntuu hyvältä. Se tarkoittaa, että ihan joka kirjasta en kirjoita (kuten alkuun asetin itselleni tavoitteeksi). Listaan vain kirjan luettuihin ja sillä hyvä.
Hauskaa vuodenvaihdetta ja onnea tuleviin koitoksiin vuonna 2014!
Yhtään ei ollut minulla oma lehmä ojassa tuon Haapasalo-kirjan kohdalla. :D Uudenvuodenpäiväkin sujui mukavasti ko. herran seurassa suomalais-ugrilaisiin kansoihin tutustuen.
PoistaHuomasin myös, että meidän lukutahtimme on melko samanlainen. Ja taidan tehdä samanlaisen päätöksen bloggaustavoitteisiinkin. Kirjoitan jatkossa niistä kirjoista, joista jaksan ja joista on jotain järkevää sanottavaa.
Onnellista ja kirjaisaa vuotta sinullekin, jaana!
Hyvää uutta vuotta Tintti! En minäkään kaikesta lukemastani ole todellakaan ehtinyt/jaksanut blogata, mikä on toisaalta harmi, kun en pysy aina kärryillä lukemistani kirjoista, mutta ehkä tänä vuonna yritän tsempata... ja toisaalta kirjoitan niistä sitten jossain muualla. :)
VastaaPoistaNuortenkirjauutuuksia olen lukenut todella vähän, mutta listalla on noita sinun parhaimmistoja, joista olen lukenut Kapinallisen ja Khao Lakin sydämet. Odotan aikaa, jolloin pääsen lukemaan Salamaa ja Simukkaa...
Kiitos, Sara ja hyvää uutta vuotta sinullekin!
PoistaMinun on varmaan nyt pakko tehdä sellainen linjaus, ettei kaikesta ole "pakko" kirjoittaa vaan kirjoitan niistä, joista tuntuu kivalta kirjoittaa.
Minullakin on vielä muutama nuortenuutuus lukematta, kuten Enorannan Nokkosvallankumous. Salamaa ja Simukkaa kannattaa odottaakin!
Jooooo kannatan lämpimästi, että jatkat bloggaamista, ja juurikin tuohon tyyliin itselle mieluisalla ja motivoivalla tavalla. Pakko ei ole hyvä!
VastaaPoistaHaapasalo on kyllä ihme jätkä. Mä aloittelin just Jäämeri-sarjaa, viihdyttävää kamaa!
Kiitos kannustavista sanoista, ystävä hyvä! <3
PoistaMulta meni Jäämeri-sarjan eka osa ihan ohi. Pitänee katsoa Areenasta. Haapasalo on tosiaan ihme jätkä mutta erittäin positiivisella tavalla. :)