keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

John Irving: Oman elämänsä sankari (ja pari sanaa kohuista)


Kuva: Tammi

St. Cloud'sin orpokodin sairaalassa Mainessa, poikien osastolla, oli kaksi sairaanhoitaja vastaamassa uusien vauvojen nimeämisestä ja siitä, että poikien pikku penikset rupesivat paranemaan obligatorisen ympärileikkauksen jälkeen. Tuohon aikaan (192_) kaikki St. Cloud'sissa syntyneet pojat ympärileikattiin, koska orpokodin lääkärillä oli ollut hankaluuksia hoidella ympärileikkaamattomien sotilaiden erinäisiä vaivoja ensimmäisessä maailmansodassa. (Aloituskappale s. 11)


Lukiessani ensimmäistä John Irvingiäni, Oman elämänsä sankaria, minä...


..ihastuin hänen tapaansa rakentaa tarina, kertoa tarina – ja itse tarinaan. Ensinnäkin siihen, miten hän tuo henkilöitä mukaan ja lopulta siihen, miten tarinaa kuljetetaan kolmessakin eri paikassa ja kaikki liittyy kaikkeen. Tarina etenee juuri niin kuin sen pitääkin.

..toisinaan ärsyynnyin hänen tapaansa rakentaa tarina. Ennen kuin ymmärsin tarinankerronnan taitavuuden.

..pidin tarinan tärkeimmistä henkilöistä, joista jokainen tarjoaa jonkinlaista samaistumispintaa. Tai jos nyt ei aivan sitä, niin jokaisessa on jotakin, mikä sai minut heistä pitämään, kuten tohtori Larchin sinnikkyys ja aito hyljeksityistä ihmisistä välittäminen, Homerin ainainen halu toimia oikein, Melonyn periksiantamattomuus ja Candyn kahtaalle repivä rakkaus. Jokaisella tärkeällä henkilöllä on mahdollisuus kasvuun ja oman elämänsä pohdintaan. Jokaisella on mahdollisuus olla oman elämänsä sankari, kunhan he sen vain ensin ymmärtävät.

..matkustin tarinan mukana vuosikymmenten takaiseen Maineen, jonka pystyin helposti kuvittelemaan silmieni eteen.

..ihastelin suomennoksen monia erityisen ansiokkaita ilmauksia, jotka istuvat hyvin sekä tarinan että kirjassa kuvattavan ajan henkeen.

..suutuin – taas kerran – naisten huonosta kohtelusta ja heidän oikeuksiensa polkemisesta. Romaanissa Wilbur Larch on pyhimys, St. Larch, joka tekee Luojan töitä, hoitaa synnytyksiä ja abortteja. Siihen hän myös Homerin, orpokodin kasvatin, kouluttaa. Kuvaukset epäonnistuneista aborteista ovat järkyttäviä, vaikkei niillä mitenkään mässäillä. 

..pohdiskelin laajemminkin ihmisten kohtelua ja epäoikeudenmukaisia lähtökohtia elämään. Miksi toiset syntyvät rikkaina ja toiset köyhinä? Miksi toiset hylätään heti syntymänsä jälkeen, kun taas toiset hukutetaan rakkauteen ja yltäkylläisyyteen? Silti, erilaisista lähtökohdista huolimatta, elämä voi olla ihan yhtä vaikeaa sillä rikkaalla ja sillä köyhällä.

..päätin lukea mahdollisimman pian Charles Dickensin Loistavan tulevaisuuden ja Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin, sillä niin herkullisesti niihin tässä teoksessa viitataan.

..ymmärsin, miksi hän on niin suosittu ja rakastettu kirjailija. En vielä osaa sanoa, onko hän minun mielestäni yksi parhaista, mutta aion kyllä lukea häneltä muutakin.

Oman elämänsä sankarista on kirjoitettu mm. Luettua elämää ja Unni lukee -blogeissa.


Irving, John: Oman elämänsä sankari (Tammen keltainen kirjasto 2009 [1985])
Englanninkielinen alkuteos: The Cider House Rules (1985)
Suomentanut Kristiina Rikman
Kansi: Laura Lyytinen

Lainattu kirjastosta 


**

Kirjabloggaajat ovat yksissä tuumin koostaneet yhteisen kannanoton ASML:n ehdotukseen uudesta blogien mainontaohjeistuksesta. Se on luettavissa esimerkiksi Taikan blogissa. Minä en ole julkisesti ottanut kantaa koko asiaan enkä mihinkään sen tiimoilta syntyneeseen soppaan. Sanottakoon nyt sen verran, että minusta on hyvä, että blogimaailma saa jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt. Eri asia sitten on, millaiset niiden pitäisi olla. Blogeja ja bloggaajia on kuitenkin niin paljon erilaisia. Joka tapauksessa tärkeintä olisi saada mainonta kuriin niin, että lukija tietää, milloin hän lukee mainosta. 

Niin ja siihen toiseen kohuun (josta voi lukea vaikkapa täältä) viitaten: minä en pidä itseäni millään muotoa kriitikkona. Kirjoitan edelleen omasta mielestäni lukupäiväkirjaa, sillä kirjoitan kaikista kirjoista, jotka luen (ihan yhtä tai kahta lukuun ottamatta, kun aina ei tuota aikaa ole). Minullahan toki on koulutus ruotia kirjallisuutta akateemisen analyyttisesti. Sitä en kuitenkaan tee, sillä koen sen turhan jäykäksi ja omiin tarkoituksiini sopimattomaksi. Mieluummin mutuhuttuilen ja viis veisaan, vaikka se on jonkun mielestä väärin.

18 kommenttia:

  1. Oman elämänsä sankari. Se on minun The Kirjani, paras kirja maailmassa! Ihanaa, että tykkäsit. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, eihän tästä voi kuin tykätä! Ajan myötä nähdään, kuinka tärkeäksi kirja minulle muodostuu. :)

      Poista
  2. Osuitpa aloittamaan Irvingin lukemisen hyvästä kirjasta (hänellä on muutama huonompikin). Toivottavasti jatkat Irvingin parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin itse asiassa aloittamassa Vapauttakaa karhut -romaanista, mutta avasin virtuaalisen suuni fb:ssä ja minulle kerrottiin, ettei siitä kannata aloittaa. :) Ihanat kirjabloggaajat <3

      Poista
  3. Minulla on odotellut Oman elämänsä sankari puolisen vuotta omassa hyllyssäni sopivaa väliä tulla luetuksi... Kirjan kansia olen kyllä useaan kertaan ehtinyt ihailla, mutta vielä ei ole löytynyt inspiraatiota ottaa kirjaa lukuun. Olen lukenut Garpin (tykkäsin) ja Neljäs käsi (en tykännyt), joten tästä tulenee kolmas Irvingini. Kyllä minä yritän tämän kesän aikana lukea! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue ihmeessä! :) Mä voisin seuraavaksi lukea vaikkapa tuon mainitsemasi Garpin maailman.

      Poista
  4. Irving on minun ehdoton lempikirjailijani. Oman elämänsä sankari on minulla hyllyssä lukemattomana, mutta tekisi kyllä mieli tarttua siihen ja pian... vaikka juuri vasta sain luettua Minä olen monta.

    Dickensin Loistava tulevaisuus päätyi minullakin lukulistaan, kun se oli Minä olen monta - kirjassa esillä useasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irving ilmeisesti pitää Dickensistä? Tai ainakin hänen teoksiinsa viittaamisesta. Se hyvä puoli tässä myöhemmin aloittamisessa (esim. nyt Irvingin tuotantoon tutustumisessa) on, että on vielä monta melko varmasti hyvää kirjaa jäljellä luettavaksi. :)

      Poista
  5. Kiitos linkityksestä! Hienoa, kun tykkäsit kirjasta! Tämä on mielestäni yksi Irvingin viidestä parhaasta kirjasta. Luin juuri Minä olen monta -teoksen ja löysin siitä samaa yhteiskunnallisuutta kuin tästäkin. Mutta se tarinankerronnan taika - se on Irvingissä parasta. Lempikirjailijani, kuten Katrikin toteaa.

    Dickens on Irvingin suosikki ilman muuta, ja selvästi Irving on samanlainen tarinankertoja kuin esikuvansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä! :) En tosiaan vielä yhden kirjan perusteella uskalla nimetä Irvingiä lempikirjailijoideni joukkoon, mutta on hänellä kyllä hyvät edellytykset siihen. Pidän ennen muuta hyvistä, taitavasti rakennetuista tarinoista. Tämän kirjan perusteella Irving sellaisia kirjoittaa.

      Poista
  6. Irvingissä on kummaa kiehtovuutta, kun makuun pääsee. Kaikki eivät ole täysosumia, mutta valitsemasi on. Hyvä valinta! Ja kohuista olen tasan samaa mieltä. Ilman akateemista koulutusta tosin. Pidän blogia omasta lukemisestani, en muiden kriteereillä. Toki hyvät tavat ja lait pitää muistaa, mutta muuten en oikein niele rajoitteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valinnasta voin kiittää muita blogisteja ja sitä, että tämä näytti kirjaston hyllyssä houkuttelevimmalta. :) Saas nähdä mihin vielä uusien säännösten myötä joudumme.. Toisaalta en usko, että joudumme ihan hirveästi mitään muuttamaan, koska minusta kirjablgeissa otetaan lait ja asetukset melko hyvin huomioon jo nyt.

      Poista
  7. Katsoin hiljattain elokuvaversioinnin, joka oli sekä koskettava, ajatuksia herättävä että tarinaltaan ihanan monisyinen. Kirjaan pitää tarttua jossain vaiheessa, ihan vaikka nähdäkseen missä määrin alkuperäistarina eroaa leffasta. Englanninkielinen nimi (The Cider House Rules) ohjasi ainakin elokuvan kohdalla näkemään tarinan syvällisemmästä vinkkelistä, miten lie kirjan kohdalla. Suomennos särähtää kliseisyydessään vähän korvaan :D Symppis Michael Caine oli loistava tohtori Larchina, suosittelen katsomaan elokuvankin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi oi, pitänee jossain vaiheessa katsoa elokuvakin. Kuulostaa hyvältä! Kyllä minusta tuo suomenkielinenkin nimi ohjaa syvempään pohdiskeluun - etenkin yhdistettynä alkukieliseen nimeen. Ne tosiaan lähestyvät teemoja hieman eri näkökulmista.

      Poista
  8. Uskalsin lukea vain harppoen, tämä paksukainen kun odottaa hyllyssä lukuvuoroaan :) Maine on minulle tuttu paikka Stephen Kingin kirjoista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin välttää juonipaljastuksia ;-) Minun pitäisi yleissivistyksen vuoksi joskus perehtyä Kingin tuotantoon. En näet ole lukenut häneltä mitään, koska en ole uskaltanut :-D Muistan, että ala-asteella kävimme porukalla lukemassa jotakin ihmissusikirjaa, jonka ajattelen olevan Kingiä, vaikken tiedä onko näin. Pysyvä trauma ainakin on. :-) Ja Oman elämänsä sankari kannattaa kyllä lukea. Tulen sitten blogiisi kurkkimaan.

      Poista
    2. Argh... Taas katosi kommentti ennen lähetystä :( Jos nyt jostain syystä tuleekin kaksi niin poista toinen :)

      Olisikohan tuo ihmissusikirja ollut Kingin Ihmissuden vuosi? Se tulee ainakin ensimmäisenä mieleen. Se oli muistaakseni suunniteltu alunperin kalenteriksi, mutta kun Kingiltä vain tuli juttua siitä tulikin kuvitettu pienois(?)romaani.

      Voin suositella sinulle Kingin Eksyneiden jumalaa, se voisi olla sopivan pehmeä lasku Kingin pariin. Tarina kerrotaan lapsen näkökulmasta ja kauhukin pohjautuu enemmän lapsen pelkoihin ja uhkaavaan tunnelmaan. Siitä on sitten hyvä jatkaa Kingin "perinteisempiin" kauhukirjoihin ;) Jään odottamaan King -postaustasi ;)

      Poista
    3. Jep, eiköhän se ollut tuo Ihmissuden vuosi. Kiitos suosituksesta. Aloitan sitten tuosta Eksyneiden jumalasta, kun alan Kingiin tutustua. :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!