sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Emmy Abrahamson: Kuinka selviytyä puolalaisesta äidistä


Tämä on viides nuortenkirjapostaukseni marraskuussa, joten taidan nimetä marraskuun nuortenkirjallisuuden kuukaudeksi. Tavoistani poiketen kaikki tässä kuussa lukemani nuortenkirjat ovat yhtä lukuun ottamatta ilmestyneet tänä vuonna. Syy tähän uutuuspainotteisuuteen on viikon päästä koittava ensimmäinen Blogistanian Kuopus -äänestys, johon haluan ehdottomasti osallistua. 

Puhelin soi. Löydän sen vanhoja sukkia sisältävän pussin alta.  
"Haloo, Alicja puhelimessa." 
Seuraa hiljaisuus, ikään kuin soittaja ei uskoisi kenenkään vastanneen. 
"Alicja? ääni kysyy. 
Kuulen heti lausumistavasta ja äänestä, että se on yksi Beata-äitini seitsemästä sisaresta. Epänormaalin suuren tätimäärän luulisi saavan heidät tajuamaan, että esittäytymisestä olisi kovasti apua, mutta sitä he eivät koskaan tee. Leikimme sen sijaan Arvaa täti -leikkiä. (Aloitus s. 5)

Kuva: Karisto
Emmy Abrahamsonin Kuinka selviytyä puolalaisesta äidistä on positiivinen ja viihdyttävä tuttavuus. Se kertoo 16-vuotiaasta ruotsalaisesta Alicjasta, joka enemmän kuin mitään muuta haluaisi olla ihan tavallinen ruotsalaistyttö ihan tavallisesta ruotsalaisperheestä. Sen sijaan hän on ruotsalaistyttö sekopäisestä ruotsalais-puolalaisperheestä. 

Kesäloman alussa Alicja toivoo ja suunnittelee itselleen mukavan ja rauhallisen parikuukautisen, mutta kiitos puolalaisten sukulaisten asiat eivät suju suunnitellusti. Rannalla löhöilyn sijasta hän joutuu holhoamaan puolalaista yksinhuoltajatätiään ja tämän tytärtä, hakemaan muuttokuorman ja pari laitonta remonttimiestä Puolasta, toimimaan tulkkina, järjestelemään erinäisiä asioita ja pettämään ystävänsä. 

Nuortenkirjoille tyypilliseen tapaan Alicjalla on kaksi parasta ystävää, joista toinen on ulospäinsuuntautuneempi ja toinen hieman hiljaisempi. Ystävistä ekstrovertimpi, Natalie, on korviaan myöten rakastunut Ola Olssoniin, jota Alicja ei pidä juuri minään. Kohtalo heittää heidät, Alicjan ja Olan, kuitenkin kesän aikana vastatusten mitä ihmeellisimmissä paikoissa eikä rakastumista voi estää. Soppahan siitä syntyy, mutta se on pientä verrattuna äidin sukulaisten ja muiden aiheuttamaan puolalaissoppaan.

Romaani leikittelee kulttuurieroilla, puolalaisuuksilla, mutta tekee sen lempeästi ja hyväntuulisesti. Samalla se osoittaa, että huolimatta äidin, isän tai muun suvun alkuperästä he ovat nuorten mielestä aina juuri niitä noloimpia ja käsittämättömimmin käyttäytyviä vanhempia, sukulaisia, joita olemassa on. Silti, piti heitä kuinka ärsyttävinä ja noloina tahansa, he tekevät kaikkensa, jotta nuoren olisi hyvä olla.

Abrahamsonin kirja oli hyväntuulisuudessaan ja absurdiudessaan (tapahtumissa on hieman älyttömyyksiä, mutta hauskoja sellaisia) hyvää vaihtelua kotimaisten nuortenkirjojen keskellä. Ne nimittäin ovat tavallaan todella masentavia kurjine ja pelottavine  tulevaisuudennäkymineen ja ikävine tapahtumineen. Ruotsalaiset taas näyttävät pitävän hauskaa kirjoissakin, siirtävän ilonsa ja huolettomuutensa niiden sivuille. Olisikohan täällä meidän synkkien laulujen maassamme edes mahdollista kirjoittaa tällainen hyvää mieltä uhkuva kirja? Stereotypia, mutta niillähän Abrahamsonkin pelaa.

Romaanin on lukenut myös Mari A, joka keskittyy enemmän kirjan monikulttuurisuuteen.

Haasteet: Kirjallisuuden äidit

Abrahamson, Emmy: Kuinka selviytyä puolalaisesta äidistä (Siskodisko, Karisto 2012)
Ruotsinkielinen alkuteos: Min pappa är snäll och min mamma är utlänning (2011)
Suomentanut Säde Loponen
Kansi: Sara S. Acedo
Sarja-asun suunnittelu: Sakari Tiikkaja / Radiant Graphics Oy


Hämmentävä muuten on tuo alkuperäisteoksen nimi kirjan sisältöön suhteutettuna. Siinä mainitaan isä, joten hänen voisi olettaa saavan melko ison roolin kirjassa. Hän on tietysti tärkeä Alicjalle, mutta loistaa poissaolollaan koko kirjan tapahtumien ajan.

8 kommenttia:

  1. Mainio nimi ja symppis kansi! Tämän laitankin lukulistalleni, kuulostaa ihanan elämäniloiselta ja kaikin puolin sellaiselta josta tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elma Ilona, tätä oli niin kiva lukea! Kiva että kiinnostuit:)

      Poista
  2. Ihan totta, että parasta tässä on se positiivinen energia, mikä kirjasta huokuu. Siis nuortenkirjakin voi olla iloinen tai kaikista kulttuurieroista voi kirjoittaa hauskasti - tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Mua alkaa kyllästyttää suomalainen synkistely (voisko johtua tästä sateisesta marraskuusta?), joten hauskuus ja hyväntuulisuus on tosi tervetullutta. Oon tosiaan viime aikoina lukenut useammankin kotimaisen nuortenkirjan, joista jokaisessa on synkkä fiilis tai ainakin jotakin pahaa tapahtuu, jos ei kurjuutta ihan koko kirjaan riitä.

      Niin ja kiitos, Mari A. vinkistä! Bongasin tämän kirjan blogistasi.

      Poista
    2. Tintti, onhan se vähän näin, että rankkoja aiheita monessa suomalaisessa nuortenkirjassa käsitellään, mutta silti vielä suosittelisin sinua tarttumaan Teräksen Perhosen varjoon. Raskaasta aiheesta huolimatta se on ihana kirja ja siinä on sitä jotain! :)

      Poista
    3. Olin jo pannutkin tuon Teräksen kirjan nimen korvan taakse. En taida ehtiä ennen Kuopus-äänestystä, sillä luvussa on nyt Saalon kirja ja North End bloggaamatta. Mutta enköhän sen jossakin vaiheessa lue.

      Poista
  3. Minulla oli tämä kirja lukulistalla, mutta kaikkea ei vaan ehdi lukemaan. Kuulostaa hauskalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä tavattoman harmillista, ettei kaikkea haluamaansa ehdi millään lukea! Minullakin lukulista kasvaa koko ajan, kun blogeista löytyy hyvältä vaikuttavia kirjoja päivittäin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!