lauantai 20. lokakuuta 2012

Korkea puoliso (Kuparisaari 2)


Anneli Kannon ja Terhi Rannelan nuorten Kuparisaari-fantasiasarjan toinen osa Korkea puoliso jatkaa Amayan tarinaa siitä, mihin se ensimmäisessä osassa, Tähystäjäneidossa, jäi. Nyt Amaya on Khalkoksen saaren Korkea puoliso, joka johtaa saarta yhdessä miehensä, lapsenmielisen Samuilin, kanssa. 

Amaya asteli kiireesti pitkää käytävää. Uutinen poltteli hänen rinnassaan ja halusi tulla kerrotuksi nopeasti, heti, heti. Se ei olisi millään malttanut odottaa. Hypähtelevä ilo piti jakaa ja jakamalla kasvattaa. Samassa hän tunsi myös huonon omantunnon siiven pyyhkäisyn. (Aloituskappale s. 5)

Khalkoksen kansa rakastaa sydämellistä ja oikeudenmukaista Amayaa, joka on tuonut mukanaan oloja parantavia uudistuksia ja kohottanut esimerkiksi naisten asemaa merkittävästi. Hänen apunaan kaikessa tässä on ollut neuvonantaja Miroslav. Kaikki eivät kuitenkaan ihaile Amayaa ja tue hänen työtään: Samuilin äiti, Lilyana, ja veli Radko näkisivät uuden hallitsijattaren mielellään pysyttelevän sellaisessa asemassa kuin Khalkoksella on totuttu - puolisonsa koristeena. He alkavatkin punoa juonia Amayan, Samuilin ja Miroslavin pään menoksi.

Ensimmäistä osaa lukiessani olin erityisen ihastunut Amayan hahmoon ja naisten hyvään asemaan Sarmatiassa. Tässä toisessa osassa kummastakaan ei oikeastaan enää ollut mitään jäljellä. Amaya jää hieman tapahtumien, juonen varjoon. Hän on kyllä kasvanut ja aikuistunut paljon, minkä takia tämä toinen osa ei ehkä ole enää niin selvästi nuortenkirja. Ensimmäisessä osassa sarmatialaiset naiset ovat hyvin vahvoja, tietävät oman paikkansa ja tuntevat kykynsä. Siksi minun olikin vaikea niellä Amayan siskon, Snezanan, hahmoa ja hänen ratkaisujaan. Miksi itsenäiseksi kasvatettu nainen kliseisesti unohtaa kaiken mitä hänen omaan kulttuuriinsa kuuluu ja alistuu miehensä pelinappulaksi vain koska rakastaa tätä? Miksi tällaista ajattelutapaa tuodaan edelleen esiin nuorille suunnatussa kirjassa? No, voihan olla että trilogian viimeinen osa selittää tämänkin parhain päin.

Korkeassa puolisossa tuodaan esille Radko ja hänen pahuutensa. Hänen hahmonsa onkin mielenkiintoinen ja toimii hyvänä vastaparina Amayalle. Selvästi tämä toinen osa petaa trilogian päätöstä, mikä lienee tyypillistä kakkososille: siinä esitellään paremmin tarinan pahis, mikä enteilee viimeistä taistelua hyvän ja pahan välillä, ja juontakuljettavia tapahtumia on hengästyttävä määrä.

Vaikka pidin enemmän trilogian ensimmäisestä osasta, niin ei tämäkään missään nimessä huono ole. Tarina etenee todella vauhdikkaasti, enkä olisi millään malttanut laskea kirjaa kädestäni. Odotankin innolla päätösosaa, sillä haluan ehdottomasti tietää, miten Amayan ja Khalkoksen käy ja mikä on Snezanan rooli tässä kaikessa.

Korkea puolison on lukenut myös Sara.

Haasteet: Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahti


Kanto, Anneli - Rannela, Terhi: Korkea puoliso (Karisto 2012)

2 kommenttia:

  1. Sama täällä! Odotan myös innokkaana trilogian päätöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti siihen ei mene kovin kauan..:)

      Poista

Kiitos kommentistasi!