Armoitettu Helsinki-kuvaaja

Luen nykyään harvemmin tietokirjoja, koska niitä tuli opiskeluaikoina luettua ehkä aavistuksen liikaa (sama pätee tiettyihin kotimaisen kirjallisuuden kategorioihin). Nyt kuitenkin tartuin Signe Branderista kertovaan kirjaan. Kyseessä on Jan Alancon (taivutetaanko se näin?!) ja Riitta Pakarisen koostama Foto Signe Brander, jossa pääosassa toki ovat Branderin tunnetut Helsinki-kuvat.

Brander kuvasi Helsinkiä 907 luetteloidun kuvan verran Helsingin muinaismuistolautakunnan toimeksiannosta vuosina 1907-13. Täytyy sanoa, että tuo toimielin on ollut aikaansa edellä ja varsin rohkeakin palkatessaan tehtävään nuoren naisen. Tehtävän pääideana oli kuvata katoavaa Helsinkiä mutta myös tavallista kaupunkielämää ihmisineen ja esineineen. Brander onnistui tehtävässään hyvin ja hänen kuvansa todella muodostavat hyvän kokoelman 1900-luvun alun muuttuvasta Helsingistä. Siellä pienet - ja vähän suuremmatkin - puutalot saivat väistyä monikerroksisten, kivisten jugendtalojen (jotka mielestäni ovat tänä päivänä kauneinta Helsinkiä) ja metsät sekä laaksot uusien kaupunginosien tieltä. Kuvien nykykatselijasta on mielenkiintoista nähdä, millaista oli Kalliossa ennen Linjoja ja miten vanha ja uusi hetken verran elivät rinnakkain, kun joitakin pieniä puutönöjä vielä kerrostalojen sisäpihoilla sinnitteli. Tätä kaikkea Brander kuvasi. Mutta hän kuvasi myös ihmisiä, mikä ei järin helppoa tuonaikaisella tekniikalla ollut. Ihmisiä piti pyytää pysymään paikallaan melko pitkäänkin, jotta liike ei kuvissa näkyisi epätarkkuutena. Tästä johtunee vanhoista valokuvista tuttu pönötysfiilis.

Kirjassa on paljon kuvia. Niitä on myös selitetty ja selvennetty kuvatekstein (keitä kuvissa olevat henkilöt voisivat mahdollisesti olla ja mistä kuva on otettu). Lisäksi jokaisen kuvan vierellä on pieni kartta kuvauspaikasta, jotta lukija voisi hieman paremmin hahmottaa sen. Välillä se tosin on silti melko hankalaa, sillä kartoissa näkyy usein vain viereinen katu (mikä on ongelma, jos Helsinkiä ei kovin hyvin tunne) eivätkä tekijät ole aina muistaneet mainita katujen nykyisiä nimiä. Toisaalta karttojen varsinainen tehtävä on ollut hahmottaa mistä päin kuvaaja on kuvansa ottanut ja millainen valo silloin on mahtanut olla. Jan Alanco on käsittääkseni tehnyt aiheesta Taideteollisen korkeakoulun opinnäytetyön.

Kuvien lisäksi kirjassa on Alancon artikkelit Signe Branderista ja hänen tunnistettavasta valokuvaustyylistään sekä Pakarisen artikkeli siitä, millaista elämä Helsingissä oli 1900-luvun alussa. Luin (ja katselin) kirjan järjestyksessä alusta loppuun, mutta sitä voi toki lähestyä myös selailemalla sieltä täältä. Luulen vielä palaavani Branderin kuvien kautta 1900-luvun Helsinkiin.

Signe Branderin taidonnäytteitä voi katsoa esimerkiksi täältä.

Alanco, Jan & Pakarinen, Riitta: Foto Signe Brander - Valokuvia Helsingistä ja helsinkiläisistä vuosilta 1907-1913 (Helsingin kaupunginmuseo 2007)